Kaksi blondia esteillä

Eilen käytiin Erikan kanssa katsomassa Apassionata (onko väärin, että Apassionatassa mun ehdoton lemppari oli tanssiva apina? No oli ne ponitkin söpöjä...) ja tänään oli jo lähes tavaksi muuttunut sunnuntain estevalmennus, ja se sujui neideiltä oikein mallikkaasti!

Goldi oli alkulämmittelyjen jälkeen sitä mieltä, että nyt olisi namin paikka..!

On todella antavaa seurata toisten valmennusta, etenkin kun tykkään kovin Tepon tavasta valmentaa. Teppo keskittyy tarkasti sekä ratsastajaan että ratsuun, varmistaa alussa, että perustat on kunnossa ja vasta sen jälkeen lähtee hyppyyttämään. Etenkin Nellan ja Goldin kannalta on tärkeää, että alkuun keskitytään siihen ponin ratsastamiseen ihan sileällä, kun siellä selässä tulee oltua nykyään vain sen maksimissaan muutaman kerran viikossa ja muuten Nella ratsastaa ylläpitoponiaan, joka on Goldin täydellinen vastakohta.

Ponin kannalta haastavimpia asioita on tällä hetkellä lyhyenä ja terävänä pysyminen. Se lämpeää todella hitaasti, ja vitsillä puhutaankin usein sen olevan niinsanottua Diesel-mallia. Jos se tulee estettä lähestyttäessä lainkaan liian löysänä, on ponnistuspaikan löytäminen vaikeaa ja johtaa helposti mitä hienoimpiin kamikazehyppyihin. Kun tempon saa sujuvaksi ja ponin hereille, osaa se helpommin itsekin katsoa paikat ja luottaa ratsastajaansa. Hypätähän tuo poni osaa, se kävi taas selväksi tämänkinpäiväisessä valmennuksessa. Loppupuolella ratsukko hyppäsi ratana metrin korkuisia esteitä, eikä ilmavaralla ollut kyllä vaaraakaan, että puomit kolisisi. Vaikka muutamat lähestymiset taas tuli hieman hassusti, ylitti poni hurjilla pompuilla jokaisen esteen ja uskallettiin jo puhua hieman tulevaisuudensuunnitelmista ja tulevan kauden tavoitteista. Tepon mielestä poni voisi ihan hyvin olla valmis osallistumaan Ponicupiin, tietysti ihan riippuen siitä miten kisakausi lähtee käyntiin ensin tutuilla ja turvallisilla 90-luokilla.

Ensi viikolla soitan ponimittaajan paikalle. Poni täytyy mitata poniluokkia varten joka vuosi, kunnes se täyttää seitsemän, jonka jälkeen se saa pysyvän virallisen mittaustodistuksen. Goldi kääntyi nyt tänä vuonna seitsemänvuotiaaksi, joten tämä on meidän viimeinen ja virallinen mittaus. Saa nähdä, minkä luvun mittaaja saa lopulliseen todistukseen, sillä poni on mitattu sekä 143,5 että 142,5 korkeaksi. Ja oli siitä viime vuonna valmennuksessa kysytty, että saako sitä millään ponikokoiseksi. Syytän Nellan pientä kokoa, ponihan on niin pieni ja simpsakka ;)