Neljännesvuosi poninomistajana

Ensimmäisiä yhteiskuvia ponin kanssa. © Kiia Kuokka / tunturiharakka.net

Tuntuu siltä, kuin vasta muutama kuukausi takaperin olisin avannut budjettia ja pitänyt palavereja sekä äidin, että avomiehen kanssa. Siitä on jo puoli vuotta. 

Me oltiin vasta muuttamassa uuteen kotiin, juuri ostettu uusi auto ja käyty New Yorkissa shoppailemassa. Rivien välistä on varmaan luettavissa, ettei rahaa ollut ehkä niin kamalasti ylimääräistä sijoittaa sellaisiin asioihin kuin poni ja kuukausittaiset siitä koituvat juoksevat kulut. Olin kuitenkin täysin vakuuttunut siitä, että saan raha-asiat selvitettyä ja että on hyvinkin mahdollista pistää viimeisetkin säästöt unelmieni poniin. Saatoin ehkä haukata hieman suuren palasen, ottaen huomioon, että samoihin aikoihin sain maksaa itseni kipeäksi koiran eläinlääkärikäynneistä. Onneksi Goldi on jo minulla ylläpidossa ollessaan hurmannut äitini ja kietonut "en enää ikinä osta hevosta"-tyypin kavionsa ympärille niin, että sain ylipuhuttua tämän lainaamaan minulle säästötililtä puuttuvat rahat. Kiitos äiti ♥

© Kiia Kuokka / tunturiharakka.net

Kolme kuukautta myöhemmin olen edelleen velkaa, sekä ponista että autosta (että koiran eläinlääkärikuluista), mutta tilanne alkaa näyttää jo valoisammalta. Toistaiseksi joudun kuitenkin tyytymään siihen, että vaikka poni on paperilla minun, on se rahallisesti vielä yli puoliksi äidin. 

Vaikka intoudunkin välillä shoppailemaan yli varojeni, olen myös hyvin tarkka siitä, että saan rahaa säästöön ja pyrin elämään budjetin mukaan. Tällä hetkellä meidän vuokrakulut ja muutenkin asumiskulut on onneksi hyvin pienet verrattuna edelliseen kotiimme, joten saan sitä rahaa säästöön kuukausittain, vaikka sortuisinkin ostelemaan jotain uutta ponille. Kyllä, ponille. En edes muista milloin olen viimeksi itselleni ostanut jotain. Elän 50€ viikkobudjetilla ja toistaiseksi olen yllätyksekseni pysynyt tässä melko hyvin. Tietysti osittain sen takia, että olen melko huono syömään. Päivässä ei mene rahaa ruokaan juuri ollenkaan, kun tulee syötyä aamupalalla usein puuroa, töissä lounasta ja illalla huomaan usein vasta yömyöhään, etten ole syönyt lounaan jälkeen mitään, enkä jaksakaan enää alkaa laittamaan mitään. Jääkaappi on pääosin täytetty avomiehen eväillä ja ruuilla, heh. 

Viime viikon maanantain lumikuvia, näitä saatte myöhemmässä vaiheessa nähdä lisää! © Eeva L.

Ponin tulon myötä olenkin joutunut budjetoimaan hankintojani runsaammalla kädellä ja elämään itse minimaalisella kulutuksella. Tästä huolimatta olen ollut viimeiset kolme kuukautta hyvin onnellinen, enkä kadu hetkeäkään sitä, että päätin ponin ostaa. Vaikka meidän tarinan alku olikin hieman kivinen.

Eilen juuri keskusteltiin avomiehen kanssa siitä, miten hevosomistajuutta on vasta niin vähän takana, mutta kuinka se silti tuntuu niin arkipäiväiseltä jo. Avomies totesikin, että sain kunnon herätyksen hevosenomistajan elämään heti ponin saapuessa ja sen ollessa kipeänä. Eihän se ollut ihan sitä mitä olin kuvitellut sen olevan; poni sairaslomalla ja tietysti vuodenaikakin se kurjin kaikista - sadetta, kylmää ja kuraa joka paikassa. Joku taisi hevostalli.netin foorumillakin jokunen päivä takaperin aloittaa keskustelun asiasta, kuinka hevoshulluus todella on hulluutta, ja tämän minä kyllä allekirjoitan täysin. Oli ulkona sitten myrskytuuli ja satoi kissoja ja koiria taivaalta, tai jäätävä -30 asteen pakkanen, ollaan me hevostytöt aina valmiina hoitamaan meidän silkkiturpaisia ystäviämme. Ja kaikenlisäksi maksamaan siitä, että saadaan jatkossakin mennä kurjimmilla keleillä tallille, vaikka siellä meitä odottaisikin kolmijalkainen yksisilmäinen aasi keskellä sääreen asti upottavaa kuraista tarhaa.

Vielä on pitkä matka kuljettavana Goldin kanssa, jotta oikeasti löydetään toisemme samalta aaltopituudelta, mutta alku on ainakin ollut hyvin lupaava ja uskon, että meidän tarinasta tulee vielä pitkä ja onnellinen!

Blogi seuraa samaa kehitystarinaa ja alkaa pikkuhiljaa löytämään oikeat raiteensa. Postaustahti tulee pysymään muutamassa postauksessa viikossa ja tietysti jos on enemmän kerrottavaa, postaan useampia postauksia viikossa. Siitä tulikin mieleeni: Minkälaisia postauksia te tahtoisitte tulevaisuudessa lukea? Peruskuulumisia? Syvempää pohdintaa? Erikoispostauksia? Jotain ihan muuta?