torstai 18. lokakuuta 2018

Pony Tour-jännitys vihdoin ohi

Jo kaksi tiivistä päivää Helsinki Horse Showta takana! Tuttuun tapaan HIHS lähti tänä vuonna käyntiin kansallisilla kilpailuluokilla - keskiviikkona Amateur Tourin ensimmäinen semifinaalipäivä, Pony Tour, Nordic Junior Tour ja Lucky Winners-semifinaalit sekä nuorten hevosten ensimmäiset luokat areenalla. Torstaina lisää Amateur Touria, Pony Tour ja Lucky Winners-finaalit, International Finnish Open, nuorten hevosten finaalit sekä kansaivälisten ratsastajien avoin verryttely areenalla.

Keskiviikkopäivä oli Team Goldin kannalta aivan huikea, kun Nella ja Goldi hyppäsivät aivan suvereenilla radalla itsensä Pony Tour-luokan voittoon 110cm korkeudella. On se vaan uskomatonta millaisella nopeudella nämä kaksi voivat radan suorittaa, kuitenkin niin että meno on aina yhtä siistiä ja vaivattoman näköistä. Taas jälleen vauhti näytti ihan maltilliselta uusinnassa ja olin ihan varma ettei tytöt kiilaisi Sofia Saarisen ja Cotton Socksin huikean nopean ajan edelle, mutta toisin vain kävi. Niin helposti se sujuu kun homman osaa, että johtoon siirtyminenkin on niin suuri yllätys että mä tajusin sen noin viiden sekunnin viiveellä. Tunneryöppy kuohahti ja purkautui aivan hullunkurisena levottomuutena. Taisi mua moni katsellakin hieman huvittuneena kun kirmasin kyyneleet silmissä ilosta hihkuen ponin perään. On se kyllä huikea fiilis saatella oma poni takaisin areenalle luokkavoittajana.





Meidän tiimi, paras tiimi ♥

Poniluokan jälkeen jäätiin kaveriporukalla seuraamaan kilpailuita aina viimeisen luokan loppuun asti. Nuorten hevosten luokat on aina yhtä hellyyttäviä, etenkin kun nelivuotiaat pienet kilparatsun alut saapuu ensimmäistä kertaa areenalle ihmettelemään suuren maailman menoa. Käytiin myös pyörähtämässä valmisteilla olevassa expossa; on se uskomatonta millaisesta pahvilaatikoiden, muovisäkkien ja rakennustelineiden sekamelskasta expo-ständit kasaantuu. Kotiin saavuin vasta puolenyön jälkeen ja kun päivän ponikuvasato oli purettu koneelle, näytti kello jo puolta kahta. Ei muuta kun reippaana seuraavana aamuna ylös kukonlaulun aikaan ja letittämään Goldi Pony Tour-finaalia varten!

Aamulla mua ei vielä jännittänyt yhtään, mutta kyllä se puristava tunne hiipi rintaan kun starttiaika lähestyi. Luojan kiitos mulla on ollut kamera mukana näinä päivinä; mä olen selvinnyt ratojen katsomisesta huomattavasti aiempaa helpommalla kun on ollut työ johon keskittyä eikä ole tarvinnut hypätä katsomossa Goldin tukena. Finaalirata lähti älyttömän vahvasti liikkeelle ja tytöt suoritti 115cm luokkaa tutulla varmuudella. Maaliviiva häämötti jo viimeisen linjan takana, kun toisiksi viimeiseltä esteeltä kolahti okserin takapuomi matkaan. Pudotus oli niin hellä ja huomaamaton, ettei sitä ollut kuulemma edes livelähetyksessä näkynyt ja kuvistakin jälkeenpäin katsottaessa puomi on vielä kannattimillaan kun poni on jo ylittänyt esteen. En todella tiedä miten se sieltä sitten kannattimelta vierähti tantereeseen, mutta tämä se on se lajin henki - armoton äkkikuolema pienimmästäkin virheestä. Finaaliurakka päätyi siis jo perusradan jälkeen yhteen harmilliseen pudotukseen. Tottakai puomi harmittaa, mutta saa kyllä olla tyytyväinen tyttöjen suoritukseen. Koko luokassa ei ollut yhtäkään tuplanollarataa ja toiselle kierroksellekin tiensä selvitti vain kolme ratsukkoa neljästätoista. Tyttöjen neljän virhepisteen rata oikeutti ansaitusti hienoon kuudenteen sijaan. ♥




Tänään vietin suurimman osan ajasta valokuvaamassa kilpailuluokkia radan vierellä. Sain viikonlopuksi Petralta lainaan hieman uudemman ja sitä myötä paremmin tällä vuosikymmenellä olevan kameran kuin oma kymmenen vuotta vanha tiiliskiveni. Vaikka eilisetkin kuvat onnistuivat tuolla entisaikojen kivenmurikalla yllättävän hyvin, oli fiilis uudemmalla varustuksella kuvatessa ihan huikea. Yksi uusi ranskalainen viiva lisää hankintalistalle - kyllä se uusi kameran runko nyt on hankittava mahdollisimman pian. En ole koskaan ennen valokuvannut halliolosuhteissa saatika sitten näin isoja kilpailuja, mutta tulevaisuudessa aion ehdottomasti olla valokuvaamassa näissä tapahtumissa useammin! Se fiilis mikä kisaradalta kameraan tallentuu, on ihan uskomaton. Mä olen vieläkin ihan pähkinöinä kun katselen mun tänään kuvaamia kuvia.

Huomenna on pyörähdettävä aamusta töissä muutaman tunnin verran ja sen jälkeen teen pienen koukkauksen muutaman tallin kautta kun käyn valmistelemassa poneja lauantain Fancy Dress-luokkaa varten (lue lisää luokasta täältä). Tarkoitus on suunnata vielä illaksi katsomaan ensimmäisiä kansainvälisiä kilpailuluokkia - varsinkin aikaluokka on nähtävä!

Alla tänään kuvattuja kuvia 135cm-luokasta ja nuorten luokista, mitäs ootte mieltä mun HIHS-kuvaajadebyytistä?















2 kommenttia:

  1. Tosi taitavasti kuvattu! Hienoja kuvia.

    VastaaPoista
  2. Hienot radat oli Nellalla ja Goldilla molempina päivinä, onnea! ����

    VastaaPoista