torstai 28. tammikuuta 2016

Hyvästi karvakasa, tervetuloa kisaponi!

Ponin sairastelun takia sen karva on päässyt enemmän tai vähemmän villiintymään... Nyt kuitenkin kun tavoitteena on taas kovempi treeni, olisi suotavaa hankkiutua eroon tuosta mammuttikarvapeitteestä. Tarkoitus oli pistää klipperi hurisemaan jo muutama viikko takaperin, mutta kovien pakkasennusteiden takia päätettiin jättää myöhemmälle.

En ole viitsinyt ponia klippauttaa pakkasia edeltävänä päivänä, ettei ihan shokkina tule sitten kylmyys ilman tuhotonta loimittamista (kolme-neljä paksua loimea on mun mielestä jo vähän turhan haastavaa ja myös ponin kannalta varmasti tukalaa) ja kun sääolot heitteli taas niin hurjasti koko alkuvuoden, on poni saanut pitää karvansa. "Onneksi"* pakkaset on näyttäneet laantuneen taas ainakin joksikin aikaa, joten päätettiin ryhtyä tuumasta toimeen. Yleensä ponille on jätetty päähän ja jalkoihin karvat, mutta nyt kun kelit on niin märät ja inhottavat, ja karvakerros jaloissakin olla jo astetta karseampi, vedettiin samaan syssyyn myös jalat lyhyeksi. Helpottaa huomattavasti siistinä pitämistä, etenkin nyt kun neidin vatsa on taas ottanut jostain nokkiinsa ja se on taas kurapierulla. Helpompi pitää pylly ja takajalat puhtaana kunnes saadaan toivottavasti taas maha parempaan kuntoon ruokavalioremontilla.

Nyt on minun pieni karvapalloni taas astetta siistimmän näköinen ja sitä kehtaa hyvillä mielin viedä näytille muuallekin kuin kotikentälle. Vielä on tekemistä mahan karkottamisen kanssa, jotta ponista saataisiin taas vakavasti otettava kisaponi, mutta pienin askelin ollaan nyt menossa siihen suuntaan! Baby steps, baby steps!

Eikö neidistä tullutkin nätti? ♥




* Lainausmerkeissä siksi, etten oikeasti ole kovinkaan innoissani tästä loskakelistä.. Hyi että.

13 kommenttia:

  1. Voi kuinka sievä :D <3

    VastaaPoista
  2. Sulla on tosi kivan olonen blogi ja nätti heppa + ihania kuvia! :)

    VastaaPoista
  3. Hän on kyllä sievä♥ meillä lösään mahaan ja kurapieruihin auttoi cavalor emergency tuubi. Tiedä sitten oliko sattumaa, mutta toinen tuubi on kuitenkin jo varalla jos vaikka ähkyn oireitaki iskee (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis löysään ;)

      Poista
    2. Poni kiittää :) Täytyykin pistää tämäkin tuote korvan taakse tulevaisuutta ajatellen. Meillä tämä kurapieruasia on hyvinkin krooninen vaiva, joten yritän nyt tehdä pysyvää remonttia ruokintaan, jos sillä saataisiin ongelma selätettyä. Kiitos kuitenkin vinkistä!

      Poista
  4. On se kyllä suloinen!

    Luetkin vissiin Tähtisafiiri-blogia? Emilia paini myös hevosensa kurapierujen kanssa, olisikohan hänellä antaa jotain vinkkejä ruokintaan? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilian kanssa itseasiassa viestittelinkin jo jokunen viikko takaperin facebookissa näistä ruokintajutuista ja saatiin kivasti vaihdettua ajatuksia. Kunhan vaan ehdin ajella rehukauppaan, aletaan pikkuhiljaa tekemään muutosta ruokintaan :) kiitos!

      Poista
  5. Se on kyllä ihan älyttömän sulonen! <3 Sulla on tosi kivan olonen blogi ja hämmästyin kyllä suuresti tota lukijamäärää! :O Tää blogi ansaitsis kyllä roppakaupalla lisää lukijoita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poni punastuu ja omistaja perässä, kiitos! :) vastahan me muutaman kuukauden ajan ollaan tätä rustailtu, ihan lasten kengissä koko blogi vielä... :)

      Poista
  6. Tosi nätti! Toivottavasti nyt ei tule nuo kovat pakkaset takaisin, sit ei oo kiva peittää ponia loimilla. On kyllä hommaa loimittaa ja ottaa loimia monelta hepalta (nimim. hoidan torstaisin iltatallin ja kaikilla hepoilla on yleensä loimet päällä) ja jos yhdellä on niitä monta kerrosta niin huhhuh... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, loimittaminen ei oo mitään kovin mieluisaa puuhaa.. Onneksi poni asuu siirtotallissa, mikä on vähän vilpoisampi kuin normaali talli, niin yöksikin voi jättää paksumpaa loimea päälle, eikä sitten tallityöntekijän tarvitse niin paljoa tehdä hommia, eikä meillä kuulukaan kuin yhden loimen pukeminen/riisuminen soppariin :)

      Poista