sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Saako somettajaa vapaasti haukkua?

Muutama vuosi sitten blogeissa pyöri bloggaajan vastuu-haaste. Silloin moni bloggaaja jakoi blogissaan oman mielipiteensä vastuustaan bloggaajana ja mitä bloggaajana itse odottaa muilta. Silloin tuli esiin paljon järkeviä ajatuksia siitä, miten bloggaajan tulisi ottaa huomioon vastuunsa roolimallina ja esikuvana. Itse en ottanut silloin osaa haasteeseen, mutta päätin kirjoittaa asiasta nyt, kun se on noussut blogin instagram-tilillä viikonlopun aikana pinnalle.

Mä aloitin bloggaamisen oikeastaan ihan vitsillä kolme ja puoli vuotta sitten ostaessani Goldin. Silloinen omistaja piti blogia elämästään ponin kanssa ja ajattelin että olisi hauskaa tavallaan jatkaa sitä omalla blogilla. Ajattelin, että olisi hauskaa kirjoitella blogiin meidän arjesta vähänniinkuin tallipäiväkirjana. En todellakaan missään vaiheessa ajatellut että mun blogista tulisi mitenkään iso juttu ja se että nykyään Instagramissa on jo yli kymmenen tuhatta seuraajaa on aivan uskomatonta. Se, että someseuraajia on kertynyt valtava määrä tarkoittaa kuitenkin sitä, että mäkin olen vain ihminen.


Kun seuraajista tuhannet on lapsia ja nuoria, on tottakai somettajana huomioitava se minkälaista materiaalia julkaisee. On muistettava, että todella moni katsoo sua ylöspäin ja saattaa ottaa vaikutteita siitä mitä sanot ja teet. Tottakai somepersoona on aina se siivotumpi versio omasta itsestä. Mietitään omaa kielenkäyttöä ja harkitaan mitä osia omasta arjesta halutaan antaa julki. Kuitenkin myös somettajilla on se oma persoona. Se, jonka ansiosta on ehkä aikoinaan noussut suosioon ja jonka takia ihmiset on alkaneet seuraamaan. Eikä se tule koskaan miellyttämään kaikkia.

Oikeuttaako se kuitenkaan toisia kirjoittamaan ilkeyksiä, haukkumaan ja keksimään valheita? Oikeuttaako se, että toisen mielipide eroaa sun omastasi, sua kirjoittamaan anonyyminä foorumille typeryyksiä? Tarkoittaako se kun joku on noussut toisten suosioon sitä, että tämän henkilön tulisi hyväksyä kohtalonsa somettajana muiden vihan ja päättömien väitteiden kohteena? Ettei koskaan saisi nousta puolustamaan omaa mielipidettänsä tai sanoa vastaan mihinkään?

Mun mielestä ei. Mulla on ihan yhtä lailla oikeus omaan mielipiteeseeni ja saan vastata ilkeään viestiin tympeästi ja tökerösti. Saan puolustaa itseäni ja seistä sanojeni takana. Myös mulla on elämänkokemusta, tietoa ja taitoa jota jakaa. Olen touhunnut hevosten kanssa noin kaksikymmentä vuotta. Siihen aikaan mahtuu niin vuosia ratsastuskoulussa kuin myös hevosen vuokraajana että omistajana. Tapoja tehdä hevosten kanssa on monia. Ymmärrän tottakai, että asioista on olemassa myös niitä oikeita ja vääriä tapoja, mutta moni asia on myös ihan vain makuasioita. Eikä niistä makuasioista ja mielipiteistä voi kiistellä.

Kuvien © Wilma Sorjonen

Mä en ikinä lähtisi haukkumaan toisia mielipiteidensä takia. Ei tulisi mieleenkään lytätä toista sen takia, että hänet on aina opetettu tekemään tietyllä tavalla, mikä on mun mielestä väärä tapa. Mutta mä pystyn sanomaan asiaan oman mielipiteeni. Mä voin avartaa toisen katsetta ja ehkä saada uuden näkökulman asiaan. Mutta ei se tarkoita että mä olen ylimielinen jos mä en myönnä tekeväni väärin asiassa, jossa ei ole oikeaa eikä väärää. Ei se tarkoita, että mä olen ylimielinen, jos vastaan toisen kommenttiin faktoilla tai jatkokysymyksellä. Mun on syytä myös ottaa huomioon se, että kaikki, myös ne seuraajien kommentit mitä julkaisen mun somessa vaikuttaa mun seuraajiin ja heidän tapaansa katsoa maailmaa. Silloin mä saan vastata siihen kommenttiin kyseenalaistaen kirjoittajan kantaa. Jos se on edelleen sun mielestä ylimielisyyttä, kannattaa vaikka tarkistaa sanakirjasta mitä sana ylimielinen tarkoittaa.

Se, että mä tykkään kirjoittaa blogia ja julkaista kuvia Instagramiin ei tarkoita sitä, että mä olen joku avoin lokakaivo jonka pitää vain ottaa koppi kaikesta kurasta mitä roiskitaan. Mulla on myös oikeus sanoa välillä vastaan, puolustaa omia mielipiteitä ja olla jopa vähän töykeä. Mä en ole aikoinaan alkanut bloggaajaksi ja myöhemmin Instagramaajaksi sen takia, että haluaisin tai edes yrittäisin olla jollekin esikuva. Mä vaan halusin kirjoittaa ja jakaa nättejä kuvia. Se, että mun tilien suosio kasvoi ei tarkoita sitä että mun pitäisi vain seistä ottamassa vastaan kaikkea idiotismia mitä mulle lauotaan. Miksi sulla olisi oikeus tulla arvostelemaan mua, mutta mulla ei oikeutta puolustaa itseäni?

Ei kaikista ole pakko tykätä, eikä kenenkään ole pakko seurata mua tai ketään muutakaan. Aina voi lopettaa seuraamisen jos olemus, julkaisut tai vaikka ihan vaan naama ärsyttää - se on vain yhden kevyen napin painalluksen päässä. Sen sijaan anonyyminä toisten haukkuminen kertoo vain omista epävarmuuksista. Mä voin somettajana seistä ylpeänä omien sanojeni takana ja otan tietysti myös avoimesti kritiikkiä vastaan. Kritiikki ei kuitenkaan ole uskottavaa, jos se kirjoitetaan anonyyminä foorumille tai sovellukseen vain haukkumistarkoitusperillä. Mä uskaltaisin sanoa sulle suoraan jos joku sun tekemisessä ärsyttäisi mua, miksi sä et voi sanoa sitä mulle suoraan ja seistä sen takana omalla nimellä?



1 kommentti: