torstai 30. marraskuuta 2017

Uuden kypärän lumoissa


Siinä, missä ponin päävehkeet on tärkeä olla sopivat sekä istuvuudeltaan että ergonomialtaan, on ihan ensisijaisen tärkeää pitää huoli myös siitä omasta pääkopasta ja sen mukavuudesta. Mulla löytyy tällä hetkellä kaapista kolme kypärää, joista vanhimman kanssa voidaan kulkea ajassa taaksepäin melkein muinaishistoriaan - eikä siitä ole ihan niin kauaa kun sitäkin vielä aktiivisesti ratsastaessa käytin. Tietysti välissä oli monta vuotta jotka vietin lähes täysin kipuamatta ponin selkään, eikä kypärälle varsinaista käyttöikää ole kertynyt ihan sitä reilua vuosikymmentä. Vanhalle luottokypärälle ostin muutama vuosi sitten seuraajan jopa ehkä hieman vahingossa ystävältäni, kun tämä oli ostanut itselleen kirpputorilta epäsopivan kypärän. Se kypärä sopi paremmin mun päähäni ja näin mä sain itselleni uuden luottokypärän - tosin käytetyn sellaisen.


Mä olen ehdottomasti kierrättämisen kannalla ja etenkin hevostavaroita tulee hankittua ja myytyä kirpputoreilla aika paljon. Kuitenkin tietyt tuotteet on käytettynä hankittuna aina riskiostos ja yksi niistä on kypärä. Yksikin kova kolhaisu rikkoo kypärän pintajännitteen, mikä nimenomaan on se joka suojaa päätä kolauksilta. Toki jännitteetön kypärä suojaa päätä paremmin kuin kypärättä olo, mutta se paras turva jää silti varusteesta saamatta. Mä olen nyt kolmisen vuotta ratsastellut tuolla vanhalla, käytettynä ostetulla kypärällä ja liki koko sen ajan puhunut uuden kypärän hankkimisesta. Sen kypärän kun piti vain olla hätävararatkaisu vanhemman jäädessä auttamatta vähän naftiksi (ai miten niin pää muka kasvaa vajaassa kymmenessä vuodessa kun kypärä on ostettu reilu kymmenvuotiaana...?). Viime vuoden joululahjatoivelistallakin on yhtenä viidestä toiveesta ollut uusi kypärä.

Tämä syksyn ikävien tapahtumien varjossa päätin ottaa harppauksen eteenpäin myös omassa turvallisuudessani ja vihdoin päivittää sen tärkeimmän turvavarustuksen. Vaikka kypärä ei koskaan ole 100% henkivakuutus, suojaa se meidän kaikista kallisarvoisinta ruumiinosaa ihan kiitettävän hyvin yleisimmissä tapaturmissa. Koska mä vihdoin päätin panostaa uuteen kypärään, niin tietysti halusin hoitaa sen hankinnan kunnolla. Tämä tarkoitti sitä, että uuden kypärän hankkiminen venyi ja venyi ja venyi kun en löytänyt mistään rakoa ajella ratsastustarvikeliikkeeseen ajan kanssa sovittelemaan erilaisia vaihtoehtoja. Valikoimaa on nykyään niin paljon, että ei riitä kokeilla sitä yhtä merkkiä, vaan se kaikista sopivin voi löytyä vasta vaikka viidennestä vaihtoehdosta.

Alun alkaen haaveilin Charles Owenin klassisesta kypärästä, mutta muutamaa sovitettuani jouduin toteamaan, ettei sellainen istu mun päähäni. Monet muun merkkiset kypärät taas venyvät hintahaarukaltaan aivan liian tyyriiksi omalle poninomistajan budjetille ja pähkäily kävi jo työstä.


Lopulta päädyin Helsinki International Horse Showssa eräänä hiljaisena hetkenä sovittelemaan Satulapajan osastolla Samshieldin shadowmatt-kypärää. Vietettiin myyjän kanssa hyvä tovi vaihdellessa täytteitä ja kuoria ja sovitellessa niitä kerta toisensa jälkeen mun päähän. Samshieldin potta istui mun päähän yllättävän hyvin ja jopa tämä munapää näytti ihan siedettävältä kypärän lipan alla. Samshield kuuluu kategoriassaan niihin hieman liian tyyriisiin kypäriin, etenkin kun se ihan tavallinen hopeamusta kypärä on auttamatta tylsä. Jäin vielä pohtimaan tuota kypärämallia muutamaksi päiväksi ja raahasin sunnuntaina vielä Erikan makutuomariksi. Kun sain makutuomarilta vihreää valoa, päätin tehdä tilauksen ja tietysti hieman tuunata kypärää oman maun mukaiseksi.

Voi miten paljon vaihtoehtoja siellä olisikaan kypärän ulkoasulle ollut! Leikiteltiin hetki suunnitteluohjelmalla ja päädyttiin parhaassa tapauksessa jopa yhdeksään sataan euroon kypärän hinnassa. No okei, ehkä mä en ihan näitä kaikkia blingblingejä tarvitse... Lopulta päädyin valitsemaan kypärään perinteisen mustan muovikuoren, mutta lisäämään siihen pienen vivahteen vaihtamalla hopeisen blazonin ja trimmin ruusukultaiseksi. Olisin halunnut kypärään myös muutaman swarovskikristallin, mutta viiden kristallin nostaessa kypärän hintaa melkein satasella päädyin tyytymään pelkistettyyn malliin.

Siinä se nyt on! Niiiiiin ihana!

 Toimitusajaksi kypärälle lupailtiin kuudesta kahdeksaan viikkoa, mutta saapumisilmoitus kilahtikin puhelimeeni vain puolentoista viikon odottelun jälkeen. Ihan hyvä, koska en millään olisi malttanut odottaa täyttä kahdeksaa viikkoa!

Sovituksissa päädyttiin tilaamaan mulle itse asiassa jopa hieman arveluttavan iso koko kypärästä, sillä kuori on L-kokoa ja täytteet jopa 60cm. Normaalisti kypärän koko on ollut 57-58 hieman riippuen kypärän mallista ja tuo 60 tuntui kyllä aivan järkyttävän isolta. Hakiessani kypärän liikkeestä sovitin sitä vielä myyjän kanssa uudestaan päähän ja kyllähän se sinne istui kuin nakutettu. Se ei lainkaan purista päätä, muttei myöskään heilu vaikka kuinka reippaassa kyydissä menisi. Hieman edelleen arveluttaa näinkö tuo täyte riittää pidemmän päälle, kun ne kuitenkin tuppaa aina hieman painumaan käytössä. Päädyin nyt kuitenkin luottamaan ammattilaisen sanaan ja lohtuna tiedän, että täytteitä voi tilata myös erikseen uusia.

Kypärä on nyt ollut mulla käytössä vajaan kuukauden verran ja sitä on tullut testailtua niin maastossa kuin eri hevosilla tuuppaillenkin. Tämä kypärä onkin jo nyt vajaan kuukauden omistussuhteen jälkeen tainnut nähdä useamman hevosen korvien välin kuin edellinen kypärä koskaan! Hyvin se on matkassa mukana pysynyt eikä lainkaan heilu ja keiku tai valahda silmille. Ja vihdoin minäkin näytän kypärä päässä fiksulta, enkä pottapäiseltä munapäältä! Moni tallikaverikin on tullut kehumaan mun hienoa kypärää ja ihastellut sen ruusukultaisia yksityiskohtia. En voisi olla ostokseeni tällä hetkellä tyytyväisempi ja vaikka ostohinta kirpaisikin jo ennestään köyhyysrajoilla keikkuvaa tiliäni melko lailla, on se kyllä jokaisen menetetyn euron arvoinen!


"Jos sit keskityttäis tässä kuvaamisessa siihen olennaiseen, eli muhun" T. Goldi