sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kirsikankukkia


Lämpöä 29 astetta, auringonlasku, kirsikankukkia, poni ja monta sataa uteliasta ihmistä. Ei kokonaisuudessaan se skenaario joka me oltiin keväällä suunniteltu toteutettavaksi, mutta sillä on mentävä mitä on annettu. Ehkä vähän yllytyshullu pitää olla, että pakkaa ponin tiistai-iltana traileriin ja huristelee Helsinkiin pieneen kirsikankukkapuistoon parhaimpaan ulkoiluaikaan. Onneksi mua ei ole kovin vaikea ylipuhua ja siinä vaiheessa kun poni on jo kuskattu kopissa yli 45km kohteeseen, olisi hölmöä jos ei edes yrittäisi.

Jo viime vuonna Petra houkutteli mua lähtemään ponin kanssa kuvattavaksi kirsikkapuistoon, mutta kun kukinta-aika on niin lyhyt, meni se idea hieman sivusuun kun herättiin ajatukselle niin myöhään. Tänä vuonna oltiin jo ajoissa liikenteessä sopimassa päivää ja aikataulua. Aivan uskomatonta miten hyvä tuuri meillä kukinnan suhteen kävi. Satuttiin sopimaan päivä jolloin kukat olivat lähes tulkoon parhaimmillaan ja uskon, että ei montaa päivää myöhemmin enää olisi ollut niin kaunista kukoistusta.


Kirsikankukkien kanssa saa aina olla skarppina, sillä niiden kukinta-aika on erittäin lyhyt ja sen ajankohta riippuu hyvin paljon sääolosuhteista. Meillä Tuusulassa kirsikkapuut kukkivat jo aikaisin toissa viikolla, mutta Helsingissä kukinta tuli hieman myöhemmin. Virallinen kirsikankukkajuhla Hanami järjestettiin tänä vuonna lauantaina 19. toukokuuta, joka tällä kertaa jäi hieman myöhäiseksi kukinnan ajoituksen suhteen. Yllättävä lämpöaalto pisti vauhtia kukintaan ja jo äitienpäivänä pääsi nauttimaan ensimmäisistä kukkaan puhjenneista nupuista. Niinpä meidän tiistai-illalle sovitut kuvaustreffit sattuivat juuri otolliseen aikaan.

Puisto täynnä kirsikkapuiden katveessa illasta nauttivia ihmisiä ei toki ole se ihanteellisin tilanne ajatellen kuvauksia hevosen kanssa. Meilläkin oli visiona alunperin hyvin erilaiset kuvat kuin mitä lopulta väkijoukossa pystyi toteuttamaan. Hevonen keskellä Helsinkiä ei taida olla ihan se tavallisin näky ja kuvauspaikkojen ympärille kerääntyi valtava väkijoukko seuraamaan kuvien ottoa ja tietysti ikuistamaan myös omia kuvamuistojaan harvinaisesta tilanteesta.



Kuvausolosuhteet ei olleet helpot kuvattavien eikä kuvaajankaan näkökulmasta. Goldi olisi halunnut vain maistella ympärillä olevia kukkasia ja vihreää nurmea, kun minä taas yritin näyttää nätiltä samalla kun kannattelen ponin painavaa päätä ja yritän säästää kauniita kukkia täydelliseltä tuholta. Petra sen sijaan sai taiteilla ihmisten lomassa yrittäen löytää kuvakulmia, joissa ei ylimääräisiä henkilöitä näkyisi ja jotka silti olisi eduksi malleille. Siinä tilanteessa ei olisi ikinä uskonut kuinka upea lopputulos kuvauksista tulisikaan. Mun henkeni salpautuu kuvia katsellessa ja taas jälleen kerran ihmettelen miten Petra voikin olla niin taitava. Ehdottomasti alansa ykkönen - rautainen hevosvalokuvauksen ammattilainen ♥



Ihan minkä tahansa hevosen kanssa en olisi tällaiseen hullutukseen ryhtynyt. Pelkästään hevosen kuskaaminen vilkkaalle alueelle tuo omat riskinsä, saatika sitten kun lasketaan mukaan yhtälöön vielä massoittain ympärillä parveilevat ihmiset. Jo pelkästään kuvattavana paikallaan seisomiseen vaaditaan hevoselta hyviä hermoja. Kun siihen lisätään vielä ympärillä räpsyvät salamat, juoksentelevat lapset ja ihaileva yleisö vaatii se ponilta jo erittäin vakaata luonnetta. Täytyy muistaa, että sinä olet poneinesi se, joka tungeksii keskelle muiden mukavaa päivänviettoa - silloin on tärkeää myös pitää huoli ettet ole suureksi häiriöksi. Olet aina itse vastuussa hevosesi käytöksestä ja varminkin kaviokas voi olla arvaamaton uudessa tilanteessa. Me ei osattu ajatella puiston olevan niin täpötäyteen ahdettu tiistai-iltana, jos oltaisiin tiedetty oltaisi suunniteltu kuvaus eri aikataululla. Nyt poni oli kuitenkin jo kuskattu kohteeseen ja tiedän satavarmasti Goldin osaavan käyttäytyä erikoisemmissakin tilanteissa. Onhan sen kanssa tullut käytyä jo aiemmin ties vaikka missä. Niinpä suunnattiin pienen kultaisen kanssa kohti ihmismassoja.

Saan olla mun kultaisesta kyllä niin ylpeä! Se kulki kuin koira mun vierelläni väkijoukossa pujotellen kävelytiellä kukkia kuvailevien ja illasta nauttivien ihmisten lomassa. Ei hiventäkään hermostuneisuutta, ei yhtäkään vihaista ilmettä eikä ainoatakaan läheltäpiti-tilannetta. Ainoa Goldia häirinnyt asia oli kuin tarjottimella tarjoillut ihanat vaaleanpunaiset kukkaset joita EI SAANUT SYÖDÄ, tyhmä äiti! Välillä ihmettelen kyllä ihmisten itsesuojeluvaistottomuutta ja ehkä tietynlaista röyhkeytttä erikoisissa tilanteissa. Luojan kiitos mun poni ei ole potkivaa sorttia, muuten saattaisi maailmassa olla tällä hetkellä muutama lapsi vähemmän. Sen sijaan G nautti ihmisten huomiosta ja otti kärsivällisesti tarjotut rapsutukset vastaan. Mun poni on niin täyttä kultaa myös sisimmässään - maailman paras poni!



KUVAT: Petra Lönnqvist / hestafoto.com

Oletko vamistumassa nyt keväällä tai kenties pääsemässä ripille kesällä? Vai tahdotko muuten vain ikuistaa kauniita hetkiä yhdessä rakkaimman silkkiturpasi kanssa? Varaa aikasi taatusti upeisiin kuvaustuokioihin! Käyttämällä koodia "KULTAHIPPUJA" saat valokuvauskuvauslahjakortin omaan taianomaiseen kuvaustuokioon tarjoushintaan 149€ (norm. 170€)

Lahjakortin hintaan sisältyy valokuvauksen suunnittelu, valokuvaus, koevedokset sekä 6 kpl valmista jälkikäsiteltyä digivalokuvaa kuvattavan itsensä valitsemista otoksista. Lahjakortti on voimassa yhden vuoden. Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään tämän erikoistarjouksen, Petra osaa taitavasti ohjata mallejaan ja loihtii hieman ujommastakin poseeraajasta huippumalliainesta!


Tarjous voimassa 10.6.2018 asti!


___________________________________________________________________________

Behind the scenes kuvista ja assaroinneista kiitos Eeva Laakso ja tietysti erityismaininta meidän kuskille ja apukädelle Netelle, joka oli korvaamaton apu näitä kuvauksia järjestettäessä! ♥

6 kommenttia:

  1. Heips!
    Kiinnostaisi tietää, että minkä alan koulutus sinulla on ja mitä teet työksesi?
    Luin jostain aiemmasta postauksesta, että sinulla menee hevoseen n. 1000e kuussa? Mietin vain, että itse olen ekonomisti pian eikä minullakaan olisi varaa laittaa 1000euroa kuussa hevoseen...
    Enkä tarkoita millään pahalla. Itselläni on haaveissa hevonen helsingissä ja mietin vain että koskakohan sen saan :D

    yt. Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä teen tällä hetkellä töitä kosmetologina kauneushoitolassa. Ihan yksinään en tonnia onneksi joka kuukausi maksa ponista, mutta ei se lopullinen kuukausittainen poniin upotettu summa kaukana ole! Vastaisin varallisuuskysymykseen, että ei ne suuret tulot, vaan pienet menot... :) omista menoista saa jonkin verran tinkiä kun kisaponia elättää!

      Poista
  2. Nää on kyllä mielettömän upeita kuvia, upea parivaljakko, jonka kuvaaja on saanut kuvattua todella hyvin! :)

    VastaaPoista
  3. Lumoavan kauniita kuvia! <3

    VastaaPoista