torstai 17. maaliskuuta 2016

Pieni lihava kameleonttiponi

Goldi aloitti tänään virallisesti dieetin. Se ei ole varsinaisesti enää lihonut sairasloman loputtua, mutta eipä se ole juuri laihtunutkaan.

Poni on ollut aika yksinkertaisella ruokinnalla jo ties kuinka pitkään ja suurin osa sen ruokavaliosta koostuu heinästä. Neiti herkkämahan heinänsyöntikin on aina välillä vaakalaudalla ja tälläkin hetkellä punnitsen, että pitääkö sen heinä vaihtaa täysin kuivaan heinään tuosta esikuivatusta, mikä meidän tallilla nyt on käytössä. Heinässä itsessään ei ole mitään vikaa ja se itseasiassa tuntuu sopivan ponille ihan suhteellisen hyvin, mutta ainakin tähän mennessä ollaan saatu vatsa pidettyä aika hyvin kurissa syöttämällä täysin kuivaa heinää. Aina kun ponin vatsa on kurapierulla, alan taas pohtia heinän sopivuutta, kun se on aikaisemminkin ollut se mikä on pääosin ollut syyllinen.


Olen myös pohtinut ponin henänsyöntiä lihavuuden suhteen. Se on todella hyvä rehunkäyttäjä ja aivan järkyttävän nopea syömään heinänsä. Kun muut vasta aloittelevat syömistä, on kultaisen ponin vatsaan hujahtanut jo puolet annoksesta. Sen lisäksi, että ponilla on ihan oikeasti sitä ylimääräistä ihan painon puolesta, on sillä todella usein niinkutsuttuja ilmapallopäiviä, jolloin sen maha on pinkeä kuin vasta puhallettu ilmapallo. Kun lähdetään liikkeelle, alkaa poni piereskellä ja vatsa tuntuu pienenevän. Osasyy tähän on se, kun se vatsallaan reagoi stressiin, mutta olen myös miettinyt, että voisiko se johtua osittain heinästä. Jos Goldin vatsa ei kestä säilöheinää juuri ollenkaan, voi esikuivatun heinän syöttäminen suurissa määrissä varmasti aiheuttaa ilmavaivoja. Sekin on syy siihen, että olen nyt päättänyt rajoittaa ponin päivittäistä heinänsaantia radikaalisti.

Tähän päivään mennessä poni on saanut "vähän sinne päin" määriä joka ruokinnalla, ja syönyt keskimäärin kuuden ja kahdeksan kilon välillä heinää päivässä. Noin kuusi kiloa heinää päivässä onkin ponille normaalitilanteessa aivan oiva määrä heinää, mutta nyt kun se sairastelujensa takia pääsi lihomaan talven aikana, on pakko ottaa laihdutuskausi vielä niukemmalla ravintomäärällä. Nyt ponille punnitaan joka päivä heinät viiden kilon päiväannoksen mukaan ainakin niin kauan, että se maha alkaa oikeasti pienentyä.


Jos Goldi olisi ainoastaan takapihan koristeena ja omana tätikuljettimenani kaiket päivät, ei pieni ylipaino olisi samanlailla haitaksi. Nyt poni kuitenkin kilpailee ja valmentautuu aktiivisesti metrin esteillä, eikä se voi silloin olla ylipainoinen. Edes sitä vähää. Goldi ei muutenkaan ole rakenteeltaan se kaikista solakin tapaus ja sen jalat on muuhun kroppaan nähden melko sirot. Ylipainon kanssa hyppääminen on todella suuri riski ponin jalkojen terveydelle, eikä se jaksa treenata ylimääräisten kilojen kanssa läheskään niin kovaa kun pitäisi. Ja uskoisin että ponnua ja vauhtiakin saadaan poniin vielä lisää kun saadaan se ylimääräinen pelastusrengas vyötärön ympäriltä karkoitettua. Voithan itsekin kokeilla juosta esterataa muutama ylimääräinen kilo harteillasi, ei varmasti ole helppoa!

Kesäkuntoon 2016 on siis vahvasti päällä, sekä ponilla että sen omistajalla! Meille saa toivottaa onnea ja pitää peukkuja, toivottavasti kesäkaudella kentällä kirmaa solakka kultainen poni.


Kolme ensimmäistä kuvaa kuvannut Eeva Laakso, viimeisen otin itse, tosin Eevan kameralla ;)

4 kommenttia:

  1. Eikä miten ihania kuvia!! <3 tsemppiä laihdutukseen, ja ypäjälle tätäkin kautta !<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Ponista ei saa kun ihania kuvia ;)

      Poista
  2. Tsemppiä ja peukkuja laihdutukseen❤

    VastaaPoista